torstai 14. toukokuuta 2015

Kokkailua

Pahoittelut jo etukäteen- myönnän suoraan etten edes yrittänyt ottaa "hyviä" kuvia tätä ruokapostausta varten. Varmasti kivoilla lautasilla ja valaistuksella ja asettelemalla lihamötikät kauniisti olisi saanut ihan kivoja kuvia mutta pääasiassa nuo jauhelihat ja kanansydämet jne. nyt eivät vaan ole mitenkään ihania katseltavia joten tällä kertaa en vaivautunut. Anteeksi!:) Luvassa öllöjä kuvia lihapaloista koska ajattelin että parempi se kuin että ei kuvia ollenkaan.

Olemme lähiaikoina siis kokkailleet itse erilaisia koulutusnameja. Tässä lyhyesti jotain mitä ollaan kokeiltu.


Yllä olevassa kuvassa on valmiit tuotokset: vasemmalla kanajauhelihakeksejä ja oikealla broilerinsydännameja.

Noihin kekseihin on ohjeita netti pullollaan ja vähän niitä kaikkia soveltaen teimme seuraavanlaisia keksejä:
pötkö koirien omaa kanajauhelihaa
kaksi kananmunaa
vähän neljänviljanhiutaleita
vähän jauhoja

Sitten kaikki sekaisin ja ohueksi levyksi pellille ja uuniin. Olisiko ollut 170 astetta ja vajaa tunti. Sitten pelti uunista ja pilkoin levystä pieniä paloja, sellaisia pikkukoirille sopivia. Takaisin uuniin ja noin 100 asteessa 45 minuuttia, suunnilleen. Sitten jätin vielä pellille jäähtymään muutamaksi tunniksi niin että tulivat rapeammiksi. Luulen että näissä on ihan hyvä säilyvyys mutta pakastin kuitenkin pienen osan koska nameja tuli aika paljon.
Huom. Uunissa aina myös toinen leivinpaperi keksien päällä että eivät kärähtäisi!

Nämä maistuivat kaikille kolmelle tosi hyvin. Ainoa ongelma oli se, että kekseistä tuli tällä tavalla tekemällä hyvin rapeita/kovia ja koska palaset jäivät hiukan liian isoiksi eivät ne nyt toimi ihan kaikessa koulutuksessa toivotulla tavalla. Niitä nimittäin pitää jäädä pureskelemaan ja mutustelemaan ja palkkausväli ja namin nielaisu ei näin ole ihan niin nopeaa kuin jossain tilanteissa toivoisi. (Nimimerkillä palkkasin agilityn starttikisoissa lähdössä ja Flou maiskutti toista kymmentä sekuntia ja koko lähtö meni ihan plörinäksi.) Mutta makunsa puolesta kyllä erinomaisia:) Ensi kerralla jätän pehmeämmiksi tai teen pienempiä paloja.

Sitten toiset namit eli ne broilerinsydämet. Niitä myydään valmiissa pötköissä raakana pakasteosastoilla ainakin monissa lemmikkitarvikeliikkeissä.


Ylhäällä on raa'at sydämet sulatettuina. Seuraavassa kuvassa ne ovat tulleet kattilasta jossa ne keitettiin. Ja alimmassa kuvassa pellillä pilkoittuina menossa uuniin.

Eli, sulatuksen jälkeen laitoin sydämet kattilaan kiehuvaan veteen jossa ne valmistuivat muutaman minuutin. Sitten odotin että jäähtyivät vähän ja pilkoin veitsellä pieniä paloja. Olivat mureita ja helppo pilkkoa. Ja sitten vielä pellille ja uuniin. Näihinkin laitoin päälle myös leivinpaperin, en ole varma oliko tarpeen mutta ei siitä mitään haittaakaan näyttänyt olevan. Uunissa olivat noin tunnin, 100 asteessa.


Yllättävää oli se, miten vähän nameja siitä isosta pötköstä tuli! Tuntui että uunista tuli ulos puolet siitä mitä sinne laitettiin, pari pientä pussia valmiita nameja saatiin. Ihan murenevan rapeita ne eivät ole vaan sellaisia mukavia puoliksi kovia mutta "joustavia". Saa vielä tuostakin helposti pienennettyä nyt valmiinakin. Ja läpäisivät myös makutestin:)

Seuraavalla kerralla jätän ehkä koko uunin välistä ja tarjoilen heti keittämisen ja pilkkomisen jälkeen. 

Tosi kivaa näitä oli valmistaa eikä mitenkään työlästä. Siellä ne uunissa valmistuivat ihan itsekseen:) Se missä saa tehdä töitä on tietysti pilkkominen, ja mitä pienempi koira on niin sitä pienempää jälkeä pitää tehdä, tai riippuu tietysti millaiseen käyttöön tulee. Meillä namit ovat yleensä niin pieniä että tarkoitus olisi että ne olisi syöty yhtä nopeasti kun ne on otettu suuhun.

Suosittelen kyllä kaikille kokkailemaan nameja koirille itse. Helppoa ja mukavaa ja sitten on taas vähän jotain erilaista ottaa mukaan treenikentällekin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti