torstai 26. helmikuuta 2015

Tervetuloa murrosikä...

Flou on ihan vähän vaille 9kk ikäinen ja meidän ennen niin loistavasti toiminut, nopea, iloinen, aina paljon vahvistettu, ei ikinä ikävissä tlanteissa käytetty, luotettava luoksetulo on nyt historiaa. 

Aamulla normaalisti vapaana lenkillä Flou ei tänään tullut luokse kertaakaan vihjeen kuullessaan. No, en kyllä koittanutkaan kuin kokonaiset kaksi kertaa, sen enempää en viitsinyt pilata aiemmin hyvin toiminutta vihjesanaa huutelemalla sitä kuuroille korville. Koska Flousta näki että se ei edes ajatellut että olisi tehnyt liikettäkään minun suuntaan.

Loput lenkistä meni sitten hihnassa, sen jälkeen kun olin käynyt kaivamassa Floun jostain puskasta josta hän ilmeisesti etsi jotain epämääräistä aamupalaksi.

Yli puoli vuotta yhteistä eloa takana ja ensimmäisen kerran oikeasti huono päivä. Tämä masentaa kyllä paljon enemmän kuin koko sisäsiisteysoperaatio jolloin illalla pissailusta ei meinannut ikinä tulla loppua tai mikään pentuajan puruvimma tai se, ettei Flou kursseilla malttaisi enää odottaa yhtä nätisti kun ennen, kun ne koirakaverit kiinnostavat nyt niin paljon enemmän.

Se on vain niin kivaa itselle ja koirille kun heidät voi päästä vapaana liikkumaan ulkona. Mutta siihen tosiaan tarvitsee sen, että ne koirat saa sieltä varmasti kiinni silloin kun haluaa. Nyt sitten taidamme aloitella luoksetuloharjoituksia nollasta, sellaisessa paikassa että varmasti onnistuu ja muuten liikutaan sitten hihnassa... Toivottavasti tämä nyt on vain sitä murrosiän itsepäisyyttä ja korvien katoamista ja ajan kanssa ja harjoittelemalla alkaa elämä taas toimia...


Kun korvat vielä löytyivät päästä ja toimivat.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti