perjantai 16. tammikuuta 2015

Hammashuolia

Arielilta poistettiin tällä viikolla lääkärissä kaksi etuhammasta.
On tosi harmi kun häneltä joudutaan jo näin nuorena (4v) poistamaan hampaita, mutta niille ei ollut enää mitään tehtävissä. Ja onneksi ne olivat vain kaksi pientä yläetuhammasta.

Niin kuin täällä blogissa usein kirjoitan meidän hammashoidosta, niin hampaat harjataan joka ilta, ruokaan lisätään PlaqueOff, suuta huuhdellaan kaikenlaisilla puhdistavilla aineilla. Nuo Arielin etuhampaat ovat aina olleet sellaiset, että niissä on ollut pienet raot, ja nuo raot keräävät kaikki ruuantähteet ja muut. Olen jopa puhdistanut niitä hammaslangalla mutta kaikista yrityksistä huolimatta ien lähti vetäytymään ja hampaat alkoivat heilua. Lisäksi isoimmassa takahampaassa on ien alkanut vetäytyä reunasta.

Kysyin useammalta lääkäriltä mielipidettä. Etuhampaat olivat kyllä ehdottomasti poistokunnossa ja niistä halusin mahdollisimman äkkiä eroon koska ne eivät enää näyttäneet millään tavalla hyviltä hampailta. Ja nykyisten oppien mukaan myös kuulema tuon ison takahampaan poisto olisi suositeltavaa ja "oppikirjamainen" tapa hoitaa Arielin suu.

Lopulta lääkäri joka poisti kaksi pientä etuhammasta ei suostunut poistamaan tuota taaimmasta isoa hammasta koska se on vielä sen verran terve eikä tosiaan heilu mihinkään suuntaan. Ihan sieltä suun perältä, se kaikkein taaimmaisin pienempi hammas heilui ihan kokonaan ja oli ihan nypättävissä irti. Hammaskiveä ei ole nyt eikä ole ollut, lukuunottamatta sitä kohtaa missä ien on vetäytynyt hampaiden väliin ja takaa (suun sisäpuolelta), mitä ei harjalla pysty normaalisti saamaan puhtaaksi ja jonne ei edes näe jos ei koiran suuta saa aivan auki.

Itse en tiedä mikä olisi oikea tapa. Tietysti nuo isot hampaat ovat koirille tärkeitä ja niiden poisto aika iso operaatio. Mutta kohta, missä ien vetäytyy hampaiden välistä on todella vaikea ja suun sisältä lähes mahdoton pitää puhtaana. Ien tulee vetäytymään jatkossa ja toivon, ettei sitä kautta pääse bakteereita tms. muualle elimistöön tai että se ei aiheuta kipua Arielille. Nyt sitten koitetaan tehdä parhaamme tuon hampaan kanssa ja koitamme vielä jotai geeliä joka ehkä voisi auttaa.

Aina ei ole helppoa vaikka koittaisi tehdä kaikkensa että omat koirat voivat hyvin. Ainakin Arielin suu on nyt paljon siistimpi ja puhtaampi ilman noita "huonoja" hampaita. Ja operaatio sujui nopeasti ja hyvin ja jo seuraavana päivänä poistokohta oli ihan siistin näköinen. Kaikki ruoka ja pureskeltavat maistuvat.


2 kommenttia:

  1. Tuo on harmillista, kun koira joutuu luopumaan hampaistaan. Meidän Wupella on vähän sama juttu. Mutta pakko ne on poistaa, tulehtuneista hampaista voi koirakin saada tosi vaarallisia tulehduksia muualle elimistöön, kuten ihminenkin.

    VastaaPoista
  2. Niin minäkin koitin lääkärille ehdottaa/kysyä, mutta hän oli sitä mieltä että koira syö lenkillä maasta enemmän bakteereita kuin mitä menee hampaan/ikenen kautta elimistöön. En ollut/ole samaa mieltä mutta meitä on moneen junaan ja niin on lääkäreitäkin:)

    VastaaPoista