keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Paras metsälenkki aikoihin

Aamulla ei huvittanut lähteä ulos, eikä nopean pissareissun jälkeen huvittanut todellakaan lähteä pidemmälle lenkille. Pimeää oli vaikka kello oli jo lähempänä yhtätoista ja vettä tihrusi koko ajan vähän, ärsyttävästi.

No pakkasin silti koirat autoon ja ajoimme lyhyen matkan pururadan/metsän reunaan. Puolitoista tuntia metsässä lenkkeilyn jälkeen koko masentavan näköinen päiväkin oli unohtunut:)

Flou pääsi ensimmäisen kerran ihan oikeasti metsään, kun poikkesimme polulta. Yleensä kuljemme polkuja pitkin koska Ivin ja Arielin on usein kovin hankala liikkua pitkien varpujen ja muun seassa. Nyt oli kuitenkin sellaista maastoa että päästiin hyvin liikkumaan ja kannoin Iviä vaikeissa kohdissa. Flou oli aivan onnessaan ja juoksi vain paikasta toiseen. Koko kolmikko viipelsi kantojen yli, kaatuneiden puiden ali, sammaleella, ihanaa.

Ivillä täytyy pitää tötteröä päässä koko ajan, koska muuten hän ei tee muuta kuin raapii naamaansa. Lääkärikin antoi luvan ulkoilla ilman tötsää, mutta ei siitä tule mitään. Onneksi tötterö on aika pieni eikä ole ensimmäisen päivän jälkeen juuri Ivin menoa haitannut. Hän näytti kyllä tosi hassulta metsässä tuo hökötys päässään ja villapaita päällä.

Matkalle osui pieni lampi jonka rannassa kävimme, ihan vaan koska koirat halusivat sinne mennä haistelemaan. Flou innostui ensin leikkimään tuttua Pyydystä lehdet vedestä- leikkiä ja sai jalkansa märiksi, mutta yhtäkkiä saikin jonkin hepulin ja alkoi juosta pitkin rantaa, ja syöksyi lopulta monta metriä lammikkoon niin että minulla ehti jo sydän pompata kurkkuun ja olin lähdössä häntä "pelastamaan" mutta siellä hän ihan iloisesti kääntyi lopulta ympäri ja ui takaisin rantaan. Syvyyttä ei myöskään tainnut ihan hirveästi olla. Floun uinti näytti niin hyvältä että katselin sitten vaan rannalta ja odottelin että hän kauhoi takaisin:D Siinä vaiheessa kun tajusin että hän ei ole hukkumassa lammikkoon tajusin myös ottaa muutaman kuvan kameralla joka roikkui valmiiksi kaulassa.

Onhan se ihan hyvä aloittaa uimakoulu marraskuussa. Sitten Flou juoksi tietysti hulluna rannalla märän turkkinsa kanssa eikä vaikuttanut edes mitenkään viluiselta. Vähän tämän jälkeen huomasin myös että olimme hiukan eksyneet, joten matkalla autolle Flou ehti jo vähän kuivua. En ole pitkään aikaan nauranut niin paljon kuin yksin siellä metsässä tuon Floun muutaman sekuntin kestäneen uinnin jälkeen. Olen ihan vakuuttunut että tämä oli kostoa eiliseltä; vietimme yli neljä tuntia kurssilla opetellen villakoiran trimmausta ja Floulla meinasi loppua huumori muutaman kerran tuon treenin aikana.

Seuraavalla kerralla kun masentaa eikä mikään huvita mitä teet?
Lähde koirien kanssa metsään.

Ivi näytti hassulta pieneltä mummelilta metsässä tötsä päässään. Nauhatkin roikkuvat kaulassa niinkuin olisi huivi päässä:)

Tötterö ei kuitenkaan menoa haitannut, tässä tasapainotellaan märän ja liukkaan puun päällä.

Kerrankin oli kamera oikeaan aikaan mukana, pitäähän se villakoiran ensimmäinen uinti saada ikuistettua vaikka kuvanlaatu onkin tätä luokkaa.

Sori mami villahousut kastu vähän.

Tyytyväisenä suoritukseen. Tuleva uimamaisteri.

Maailman parasta lenkkiseuraa <3 En vaihtaisi tätä kolmikkoa mihinkään.

4 kommenttia:

  1. Ihania murusia sulla! :) Aiotko tulevaisuudessa ottaa lisää murusia? Vaik yhden pojan vielä? ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos!:) Enempää ei murusia kyllä enää tule, kädet ovat virallisesti nyt loppuneet kesken. Kolme on siis maksimi:) Ennen neljättä tarvitsisi isomman kodin, isomman auton, oman pihan, lisää rahaa, ja mielellään lisäkäsiä (esim. puolison:D) niin olisi taas parit kädet lisää;)

    VastaaPoista
  3. Eli ei ihan pois suljettu asia, kun eivät mahdottomilta kuulosta noi vaatimukset. ;) :D Itse haaveilen toisesta koirasta. :)

    VastaaPoista
  4. Kaksi koiraa on minusta tosi hyvä määrä koiria. En itse enää haluaisi pitää vain yhtä koiraa kerrallaan sen jälkeen kun on nähnyt miten paljon iloa ja seuraa koirista on toisilleen. Yhdestä kahteen sopeutuminen oli myös huomattavasti helpompaa ja vaivattomampaa kuin kahdesta kolmeen:) Joskus tietysti ikävöin niitäkin aikoja kun oli vain minä ja Ivi, teimme silloin ihan kauheasti asioita kahdestaan ja kävimme vaikka missä, ulkomaita myöten.
    Ja juu, pitäisi vain voittaa lotossa niin sittenhän nuo vaatimukset olisi helposti toteutettavissa. Tosin hyvän puolison löytäminen voi olla vaikeampaa kuin saada se lottovoitto...;)

    VastaaPoista