torstai 30. lokakuuta 2014

Match show-ura jatkuu

Viikonloppuna Flou osallistui toiseen mätsäriinsä ja nyt sujui jo ihan superisti ekaa kertaa paremmin! Flou käveli aivan täydellisesti mukana, seisoi eikä istunut tai pyörinyt ja antoi pöydällä katsoa hampaita vaikka tuomari halusi katsoa ne varmaan viiteen kertaan. Siis hyvä vaan että saadaan paljon harjoitusta siitäkin. Flou ei myöskään häiriintynyt yhtään edessä ja takana kulkevista pennuista joilla oli vielä lapsia ohjaajina ja jotka kirjaimellisesti hyppivät päälle. Nämä on hyvää treeniä meille, ja palkkaan Flouta tosi paljon kun hän pystyy keskittymään tällaisissa ympäristöissä. Varsinkin muiden ihmisten ja koirien ympärillä keskittyminen on välillä hankalaa kun Flou tykkää niin paljon kaikista ja haluaisi aina tervehtiä.

Yhtä kiva juttu oli se, että tapasimme Floun veljen! Tämä veli oli se pentuna kaikkein pienin, Flou oli toiseksi pienin. Yllättävän eri näköisiä pojat naamasta olivat, mutta muuten aika saman kokoisia ja luonteeltaan ihan saman oloisia. Ihan erilaisessa trimmissäkin tosin olivat. Floulla paljon pidempi turkki mutta silti paljon vaaleampi. Pojat olivat myös silminnähden iloisia kun kohtasivat taas toisensa ja olivat niin täydelliset leikkikaverit toisilleen. Ihan saman kokoiset ja Flou pääsi viimeinkin leikkimään "villakoiraleikkejä" kun Ivi ja Ariel eivät sellaiseen lähde (hakataan etukäpälillä kaveria).

Ostin Floulle myös fleece-manttelin jossa on silkkinen sisäpinta. Vaikutti ainakin alkuun sellaiselta ettei takuttaisi turkkia ihan kamalasti minkä nuo meidän Hurtan manttelit kyllä tekevät vaikka muuten ovatkin tosi ihanat ja lämpimät. Sitä olisikin melkein jo heti mätsäripäivänä tarvittu kun ulkona oli todella kylmä ja koko aamun satoi sellaista jäistä tihkua. Siitä huolimatta meillä oli tosi mukava mätsärireissu. Seuraavaksi kerraksi taidetaan kuitenkin etsiä hallimätsäreitä;)



maanantai 27. lokakuuta 2014

tiistai 21. lokakuuta 2014

Doboilua

Sen jälkeen kun Ivi ensimmäisen kerran tajusi että Dobo-pallon päälle kuuluu kiivetä, on häntä ollut vaikea pitää poissa pallolta. 

Ivillä on oma vaaleanpunainen 45cm pallo jonka päälle hän pystyy helposti hyppäämään. Pallolla on tehty istumista, maahan menoa, seisomista, tassujen antamista istualtaan ja seisaaltaan, kieppejä molempiin suuntiin, kumarrusta, oravaistuntaa ja tuetun takajaloille nousemisenkin Ivi on tehnyt. Dobo on tosi hyvää liikuntaa koirille ja auttaa monella osa-alueella esim. tasapainossa, keskittymisessä, syvien lihasten kehittämisessä ja auttaa koiraa ymmärtämään ja hallitsemaan paremmin kroppaansa esim. takapäätä mikä on monelle koiralle vaikeaa.


Ariel ei ole niin innostunut Dobosta, hyppää kyllä pallolle mutta ei ole mitenkään innoissaan sen päällä tasapainottelusta. Hänen erikoisliikkeensä onkin pallon vieritys etutassuilla takajalkojen ollessa maassa. Myös tasapainoalustalla Ariel tykkää tehdä asioita. Tarkoitus olisi tehdä pallostakin Arielille kivempi asia, superherkuilla palkkaamalla kunhan aikaa löytyy.


Floukin on saanut jo harjoitella Doboa ja tekee jo ihan hyvin liikkeitä pallolla. Hän on myös usein kursseilla demoamassa liikkeitä uusille kurssilaisille. Ainoastaan en anna hänen hyppiä alas pallolta vaan nostan aina alas. Floukin tykkää tosi paljon treeneistä mutta hän nyt tykkää kaikesta missä saa tehdä asioita ja syödä samalla. Doboa on siis mahdollista tehdä turvallisesti pienemmänkin pennun kanssa jos käyttää järkeä, varsinkin jos pentu hallitsee jo hyvin omaa kroppaansa ja liikkeet pallon kanssa ovat hallittuja. Pitkää treeniä ei tietysti pidä tehdä mutta palloon tutustumista ja esim. tasapainoalustan päällä seisominen/ yli käveleminen on hyvää totuttelua senkin kannalta että pentu oppii erilaisiin ja epätasaisiin alustoihin.

Ivi on meillä ihan ylivoimaisesti eniten hullaantunut Doboon, pallot saa tosiaan pitää piilossa tai muuten niiden kimpussa oltaisiin koko ajan. Palloahan pitää tukea ja pitää paikallaan koko ajan kun koira on pallolla joten ei ole turvallista että niiden päälle koitettaisiin hyppiä omia aikojaan. Me suositellaan Doboa kaikille koirille ja omistajille, koirat ovat innoissaan ja omistajat saavat samalla ihan kuin huomaamatta treenattua myös itseään:)


maanantai 20. lokakuuta 2014

Agilityä ja muuta treenausta

Floun kanssa on alettu jo pienenä harjoitella agilityä tukevia asioita. Kiire minulla ei ole häntä päästä hypyttämään ja keppejä olen ajatellut alkaa harjoitella 2x2 ensi keväänä kun hän on vuoden ikäinen. On kuitenkin paljon juttuja mitä pennun kanssa voi tehdä joista on myöhemmin lajissa hyötyä, jotka eivät haittaa pennun kehitystä. Flou on ollut hallilla nyt kolme kertaa mukana treenaamassa. Ivin kanssa käymme kerran viikossa tekemässä radanpätkää ja sen jälkeen Flou on päässyt vähän ottamaan tuntumaa hallissa treenaamiseen. Ja tietysti tärkeäähän on myös itse hallilla/kentällä oleminen, siellä ääniin ja muihin koiriin ja kaikkeen mahdolliseen tottuminen.

Vauhtiraketti lentää pitkin jalkapallokenttää

Hallilla on treenattu:

-Putkea. Suoria ja kaarella olevia. Flou rakastaa putkea ja irtoaakin jo putkeen hyvin

-Siivekkeiden läpi juoksemista ilman rimoja tai maassa olevilla korokkeilla

-Vähän takaakiertoja

-Muutamia peräkkäisiä hyppyjä (=siivekkeiden läpi juoksuja)

-Hypyn takana odottamista



Kotona on treenattu:

-Puomin alastuloa (2on2off), kontaktille jäämistä

-Kiertämistä (lampun, rikkalapion varren...)

-Epätasaisilla, liikkuvilla alustoilla olemista (esim. tasapainotyynyt, puulevy minkä alla oli puolikas halko =minikeinu ja sen keikuttamista:)


Tässä vaiheessa keskitymme kuitenkin vielä tosi monipuolisesti erilaisten asioiden harjoitteluun ja esimerkiksi temppuja ja koiratanssinomaisia liikkeitä treenataan päivittäin. Viimeisimpänä olen alkanut sheipata Floulle katso oikealle/katso vasemmalle joka on ollut tosi hauskaa ja muutamassa päivässä ollaan saatu homma jo hyvälle mallille. Samaan aikaan harjoittelussa on esim. esineestä kahdella tassulla kiinni pitäminen, kyljelle meno, oravaistunta, molemmat sivut sivuille tulo ja siinä eri suuntiin seuraaminen hyvin pieniä askeleita, kumarrus, rummutus...

Pitää myös mainita, että hallikauden alettua Ivi on ollut taas niin mahtava agilitykoira ja olen hänestä hurjan ylpeä. Ivin kanssa on niin kivaa jälleen treenata. Ainoa syy miksi me Ivin kanssa treenataan onkin juuri se: koska se on kivaa. En usko, että starttaan enää Ivin kanssa kisoissa. 
Ivin ilmeestäkin näkee, kun hänet jättää lähtöön odottamaan, että hän oikein haluaa päästä radalle. Verrattuna ulkokenttätreenit, kun Ivi istui siellä sen näköisenä että lähtisi mieluummin autoon ja jäikin useimmiten lähtöön istuskelemaan. No nyt sisällä mennään täysillä. Tosi matalilla hypyillä, että Ivillä olisi mahdollisimman helppo ja kiva mennä.

Viimeisissä harjoituksissa taas sai kokea onnistumisen riemua kun Ivi irtosi kepeille tosi kaukaa, haki toisen keppivälin josta alkoi pujotella ja veti koko kepit kovaa vauhtia toiseen päähän asti, kun itse odotin kaukana takana. En edes halunnut keskeyttää pujottelua koska hän lähti sinne niin vauhdilla ja innoissaan ja suoritti kepit itsenäisesti. Nämä on meille tällaisia pieniä onnistumisen hetkiä, ja ehkä nämä ovat juuri se koiran kanssa harrastamisen idea: tehdään yhdessä asioita ja iloitaan siitä, kun toinen onnistuu jossain mikä juuri meille kahdelle on hieno asia. Sama se meneekö oppikirjan mukaan vai ei.
Seuraavilla kerroilla Ivi haki oikean välin, ja irtosi keppien jälkeiselle hypylle hienommin ja kauemmas kuin koskaan ennen. Ivi on ihana<3


keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Ihana kamala pentuarki

Pennut ovat ihania ja pennun kanssa elämä on ihanaa. Pennun koulutus on ihanaa ja pennun kasvamisen ja oppimisen seuraaminen on ihanaa. 
Aina arki pennun kanssa ei kuitenkaan ole ihanaa. Vaikka kuinka haluaisi, ja vaikka mitä tekisi, ja vaikka olisi kuinka hyvät hermot. Välillä on vaikeaa, tuskaista, kamalaa ja ikävää. Niin se vaan on, vaikka useimmiten olisikin ihanaa. Tässä vähän juttua siitä.

1.Ruokailut ja huutaminen
Flou syö edelleen ainoastaan koulutuksen kautta. Hänellä on aina nälkä. Hän haluaa aina ruokaa. Aina. Heti. Nyt. Ja hän kertoo sen kovaan ääneen.
Haukkuminen ja kiljuminen alkaa aina, kun Flou luulee että joku saa ruokaa ja hän ei saa. Lisäksi jos mihinkään toimintoon/käytökseen aletaan rakentaa kestoa liian nopeasti tai jos hän ei heti ymmärrä mitä pitäisi tehdä saadakseen naksauksen ja palkan, niin kiljunta alkaa melko varmasti.

2.Hissikäytös
Lenkeiltä takaisin sisään tullessa Flou on niin kierroksilla ettei malttaisi odottaa hississä. Hän joko hyökkäilee Ivin ja Arielin kimppuun tai alkaa huutaa kun paikallaan pitäisi odottaa noin 6 sekuntia. Hissi on myös ehkä ainoa paikka maailmassa jossa hän joka toinen kerta ei muista mitä "istu" mahtoikaan tarkoittaa.

3.Yhteiset hihnalenkit
Floun kanssa ulkoilu on ihanaa silloin kun hän on yksin hihnalenkillä tai jos lenkkeillään vapaana. Yksinään Flou kulkee suhteellisen nätisti hihnassa ja vapaana pysyy lähellä ja tulee luokse luotettavasti. Mutta sitten kun kaikki kolme ovat samaan aikaan hihnalenkillä on se jotain aivan kamalaa. Suurimman osan ajasta Flou vetää, riehuu, kiskoo, suuttuu kun ei pääse vetämällä eteenpäin, alkaa purra hihnaa, Iviä, Arielia, juosta ympyrää ja hyppiä kuin villiintynyt hevonen. Siinä on ulkoilusta hauskuus kaukana.

4.Vesikupissa uiminen
Koirilla on ollut käytössä kevyt vesikippo jonka Flou on nyt muutamana iltana päättänyt tyhjentää, muuten kuin juomalla. Ensin sinne laitetaan jalka, ja läikytetään. Sitten tökitään kuonolla ja lopulta sähelletään kupin kanssa niin kauan että se kaatuu ja sitten astellaan lammikossa ja heitellään kuppia muutaman kerran ympäri huonetta.
Sitten ihmetellään miksi siellä ei enää ole mitään juotavaa.

5.Jalkojen kuivaus
Lenkin jälkeen jalkoja, takajalkoja varsinkaan, ei saisi kuivata pyyhkeellä. Silloin hyökätään hampailla pyyhkeen kimppuun, ja lopulta käden kimppuun. Tämä on yksi niitä harvoja tilanteita milloin Flou enää edes puree käsiä. Ja hän puree aika kovaa. Vaikka muuten häntä saakin käsitellä aivan hienosti...

Tässä nyt jotain mitä on päällimmäisenä mielessä.

Nämähän nyt eivät ole mitään kovin epänormaaleita asioita pennuille, mutta välillä oi niin ärsyttäviä kun pitäisi saada jotain tehtyä ja ajatukset pennun kanssa vaan eivät kohtaa. Ja näille kaikille yritämme siis koko ajan tehdä jotain, ongelmat on tiedostettu ja niistä pyritään eroon. Koulutusta, treeniä, harjoittelua. Syvään hengittämistä ja toistoja. Ja toistoja. Ja suurimmaksi osaksi kaikki on kuitenkin ihanaa:)


keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Kaunis syksy

Syksy ei ehkä ole meidän lempivuodenaikoja sateineen ja tassupyykkeineen ja pimeyksineen ja kylmäkin tulee mutta onhan siinä syksyllä aina ne pari viikkoa kun ulkona on kauniin väristä ja puut tiputtelee lehtiään. Ennen kuin sekin kaikki muuttuu tylsäksi harmaaksi. No mutta ehdimme saada muutaman kuvan kun värit olivat vielä kivoja ja aurinkokin hiukan paistoi.

Lehtikasoissa oli kiva leikkiä mutta ikävää oli se, että sieltä seasta löytyi kaikenlaisia "aarteita" jotkan koiran kuono tarkasti haistoi mutta joita ei voinut nähdä. Esim. iso pala pizzaa. (?!) Floun luoksetuloa on vahvistettu niin paljon että sain hänet jopa tulemaan luokse pizzapala suussa, pienen epäröinnin jälkeen kun hän hetken mietti että saisiko siitä hyvän hippaleikin aikaiseksi mutta sitä ei onneksi olla hänen kanssaan alettu harrastaa. Jouduin kyllä sormilla sen kaivamaan melkein kurkusta asti ulos. Sai sitten kalkkunaa vaihtokauppana.

Eilen oli sitten pesupäivä ja tänään tottakai sataa. Saatiinhan sitä yksi ilta valkoisistakin koirista nauttia. Ivin takit ja puserot on myös jo kaivettu esiin, kylmä alkaa olla. Toissailtana Flou ei myöskään halunnut lähteä enää iltakävelylle koska paleli. On siinä pennulla taas ihmettelemistä kun pitää tottua ihan uusiin lämpötiloihin ja kohta on ensimmäinen talvi lumineen ja pakkasineen edessä.













sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Nätit

Ei täällä muuta kun tultiin vaan näyttämään teille miten nättejä me ollaan!

Ivi 5v 8kk nauttii syksyisistä auringonsäteistä. 

Ariel 3v 10kk tuuli tekee temppuja turkille.

Flou 17 viikkoa- trimmi. Hänhän näyttää ihan villakoiralta:)


torstai 2. lokakuuta 2014

Syysuinti

Yhtenä ihanan lämpimänä syyspäivänä kävimme lammen rannassa kävelemässä, ja Ivi halusi tapansa mukaan tarkistaa kaikki laiturit. Flou puolestaan innostui leikkimään rantavedessä, eikä se vesi onneksi vielä niin kylmältä edes tuntunut. 

Kaikkein kivoin leikki oli yrittää pyydystää vedessä ajelehtivia lehtiä. Liian syvälle ei olisi viitsinyt kahlata mutta lehtiin piti silti koittaa kurkottaa. Ja sitten juosta hulluna lehti suussa jos sen sai kiinni. Tai hyppiä muuten vaan rannan ja veden välimaastossa. Kotona pitää kuitenkin edelleen välillä kiljua kuin mielipuoli kun suihkussa kastuu...




Kuonon pää kävi uimassa...


Ja Ivi kävi juomassa:)


Ihan näin syvälle uskallettiin mutta ei kyllä yhtään pidemmälle! 
Mukavaa että Flou on nyt taas innostunut vedestä, pari viime kertaa mökillä häntä ei ole yhtään kiinnostanut kastella edes jalkoja mutta kyllä se vesi nyt näyttää taas kiinnostavan.