keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Leikki on lapsen työtä...

Meillä alkaa koirien välit viimein parantua ihan kunnolla. Ivi ja Flou leikkivät joka päivä vaikka kuinka paljon, varsinkin ulkona ovat niin iloisia kun pääsevät vapaana juoksemaan. Ivikin jopa antaa Floun jahdata itseään ja juoksentelee karkuun, vaikka normaalisti ei leiki niin kenenkään kanssa, ei yleensä edes Arielin. 
Meteli on kyllä aivan kamalaa, Ivin leikkiminen ei koskaan ole ollut hiljaista ja Flou antaa kyllä samoilla voluumeilla takaisin. Muuten hän on kyllä ollut aivan superhiljainen kaveri.


Pentuleikkiseuraakin Flou sai kun 5 viikkoa vanhempi bolonka kävi kylässä. Ensimmäisellä kerralla kun he tapasivat, Flou jäi pahasti isomman kaverin jalkoihin eikä heitä voinut päästää leikkimään koska vanhemman leikkityyli oli niin raju eikä hän oikein ottanut huomioon Floun yrityksiä kertoa vinkuen että hänellä ei ole enää mukavaa. Ja fyysisesti Flou ei pärjännyt ollenkaan.
Nyt he ovat kuitenkin oikeastaan ihan saman kokoiset, tosin Flou on paljon jotenkin "jämäkämpi" vartaloltaan ja tosi paljon aikuisemman koiran oloinen kuin bolonka-kaveri joka on vielä jotenkin ihan pentumainen rääpäle, vaikka onkin monta viikkoa vanhempi. Leikkimiselle ei meinannut tulla loppua, he taisivat lopulta riehua yli tunnin putkeen.
Tämä oli paras kuva jonka heistä sisällä sai. Kaksi mustaa möykkyä. Suippokuono ja karvanaama.


Arielin suhteen olisi vielä toivomisen varaa siinä, miten yhteiselo täällä sujuu. Flou repii ja puree Arielin karvoja entiseen malliin ja Ariel saa olla puolustuskannalla jatkuvasti. Flou on ihan erilainen Arielia kuin Iviä kohtaan, ja kiusaa paljon kovemmin ja "ilkeämmin" Arielia. En tiedä eikö hän edes hahmota, milloin tarttuu karvoihin ja milloin Arielin nahkaan kun hyökkäile välillä kimppuun kuin hullu. Ariel rähisee kyllä takaisin, mutta Flouta ei yleensä paljoa kiinnosta. Ilmeisesti Ariel ei vielä ole tarpeeksi kovaa ojentanut kun Flou jaksaa jatkaa samaa rataa. Usein saan kaivaa Arielin karvoja ulos Floun suusta, niin kuin ihan ison kasan kerrallaan.
Pari kertaa nyt ihan lähipäivinä he ovat vapaana, isommassa tilassa (tai ulkona) kuin meidän pienessä kodissa, juosseet yhdessä ja Flou on lähinnä jahdannut Arielia mutta niin, ettei se ole koko ajan näyttänyt joltain piraijahyökkäykseltä. No nekin leikit ovat loppuneet sitten siihen kun Floun suusta on taas kaivettu tukkoja Arielin karvaa.

Minäkömukamonsteri???


2 kommenttia:

  1. Nyt ovat Ariel ja Ivi huomanneet, että tuo uusi musta tulokas onkin tullut jäädäkseen. Laumanmuodostus alkaa sellaisesta hetkestä. :) Onko Ariel helläluontoinen, kun ei "raaski" kieltää Flouta kovemmin?
    Mulla on ollut lapinkoira, 3 vuotta vanhempi kuin uusi pentu ja se vanhempi antoi pennun tehdä vaikka mitä, näykki poskia ja karvatuppoja suu oli silläkin täynnä. Oli hirveen kiltti ja huolehtivainen pentua kohtaan, kuin isä konsanaan, mutta mua säälitti tuo jatkuva repiminen. Siihen ei oikein voi väliinkään mennä. Onneksi se vaihe häviää jonain päivänä.

    VastaaPoista
  2. Ariel on vähän herkkä kaikelle, ollut aina eikä varmasti tule siitä muuttumaan... Kaikkia pentuja, tuttuja ja vieraita, kohtaan Ariel on aina ollut tosi suojeleva, ja voi mennä esim. väliin jos Ivi haukahtaa jollekin pennulle. Toisaalta sitten Arielilla on hermot aika lopussa Floun kanssa. En oikein tiedä miksi ei kiellä kovemmin. Voimalla Ariel ei enää nytkään pärjäisi Flouta vastaan joka on jo Arielia painavampi.
    En yleensä tykkää puuttua koirien väleihin koska parhaiten ne saavat ne keskenään selvitettyä eikä meillä koskaan ole oikeasti ollut sellaiseen tarvetta. Nyt on kuitenkin muutaman kerran joutunut ottamaan joko Arielin tai Floun syliin kun elämästä ei muuten tulisi yhtään mitään. Esim. hississä ja rappukäytävässä Flou puree Arielia jatkuvasti, ja tästä syystä Ariel ei välillä suostu tulemaan enää hissiin ja muutaman kerran on jäänyt sitten taas hissiin eikä suostu tulemaan sieltä ulos. Jää sinne vaikka laittaisin oven kiinni, mikä on aika paljon koska Ariel on eroahdistuskoira. Olen siis päätynyt "pelastamaan" Arielin Floun hampaista. Joissain tilanteissa on vaan pakko. En halua että kukaan koirista voi huonosti henkisesti tai fyysisesti.

    VastaaPoista