keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Odottavan aika... ja mitä siitä sanottiinkaan

Meille tulee siis vauva:)

Odottaminen tuntuu kestäneen jo ikuisuuden ja vieläkin on odotusaikaa jäljellä. Siis itse pentuhan on jo syntynyt mutta meidän odotus jatkuu:) Ei vaan millään malttaisi. Luovutuspäivään ei onneksi ole enää kovin kauaa.

Koko asunnon suursiivouskin (jos sitä siksi voi kutsua näin pienessä asunnossa) oli yhtä juhlaa kun sitä kutsui nimellä "puppy proofing". Alimmat hyllyt ja niiden sisältö pitää suunnitella uudelleen. Mihin laitetaan kengät lattialta pyörimästä, miten turvataan johdot ja muut vaarallisetkin kohteet joihin pentu voi hampaillaan haluta tutustua. Tärkeimpiä koulukirjoja tai kalleimpia laukkuja ei voi myöskään jättää entiseen paikkaansa, varmuuden vuoksi. Parempi tehdä alusta asti juttuja "varmuuden vuoksi" kuin sitten myöhemmin miettiä että pienellä vaivalla ja järjestelyllä olisi selvitty ikävistä yllätyksistä. Olen tullut niin huolimattomaksi Ivin ja Arielin kanssa, koska he eivät koskaan ole syöneet tai pureskelleet mitään muuta kuin ruuaksi kelpaavia asioita ja niihinkään he eivät pääse käsiksi (esim. pöydille) jos en nyt ihan keskelle lattiaa jätä. Ja esimerkiksi kameralaukun ajoittainen säilyttäminen auki lattialla kameroineen ja kaikkine tarvikkeineen ei ehkä ole kohta enää paras idea...

Aikaa voi koittaa kuluttaa sitten vaikka aloittamalla hyvissä ajoin tavaroiden haalimisen pentua varten:D Mitään suuria hankintoja ei meillä tarvitse tehdä eikä nyt muutenkaan paljon mitään tarvita, kyllä tästä koirataloudesta löytyy vaikka muille jakaa kuppeja ja leluja ja muuta...

Hankin kuitenkin pennulle jo oman häkin ja oman, ensimmäisen hihnan. Violetti kevythäkki näyttää kuvassa ihan pinkiltä, eikä itseasiassa näytä edes häkiltä koska on kasaamatta. Ivi ja Ariel omisivat sen samantien itselleen jos laittaisin sen kasaan. Heille häkki tarkoittaa joko kivaa nukkumispaikkaa tai sitä, että he pääsevät matkalle mukaan joten häkit on aina kivoja ja niihin pitää mennä sisälle. Hihna on Rukan pehmeä hihna joihin ihastuin kun Iville hankittiin Rukan valjaat. Paljoa muuta ei tarvita, mutta mietin nyt vielä hyviä pentuvaljaita ja muutama Kongikin täytyy hankkia lisää.



3 kommenttia:

  1. Onnea tulevasta pennusta! Kieli pitkällä odotan postauksia siitä, kuinka kolmas (tyttö?) sopeutuu teidän perheeseen. Ehkä joskus meillekin voisi tulla kolmas... :P

    VastaaPoista
  2. Oi, ihanaa! <3 Onko kolmas myös tyttö ja samanrotunen? Ootteko käyneet jo tutustumassa? En malta odottaa kuvia ja muutenkin postauksia! :D
    -M-

    VastaaPoista
  3. Hän ei ole tyttö eikä myöskään maltalainen:) ihana pieni poika jonka olemme pari kertaa tavanneet. Seuraavalla tapaamisella hän pääseekin sitten meidän mukaan. Vähän jännittää millaista se elämä kolmen kanssa tulee olemaan:)

    VastaaPoista