keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Turhat koira"tarvikkeet", osa 1

Teiltä kaikilta löytyy varmasti näitä. Toisilta enemmän ja toisilta vähemmän.
Itse ostettuja tai jostain saatuja, kaapin pohjalle unohtuneita. Koiriin ja koiran hoitoon liittyviä esineitä ja asioita joita ei KOSKAAN käytetä mutta niitä ei ole heitetty poiskaan.

Ensimmäisellä, nopealla katsauksella tarttui käsiin nämä muutamat koiratarvikkeet joita me omistamme mutta emme koskaan käytä. Niitä on varmasti iso kasa lisää. Tässä nyt alkuun nämä kahdeksan.

(Huom. En tarkoita että nämä kaikki tai yksittäiset tuotteet olisivat jollain tavalla huonoja tai niissä olisi jotain vikaa. Jollekin toiselle koiralle joku näistä voi olla hyvinkin tarpeellinen. Pointtina on vain se, että meillä näitä pyöritellään nurkissa vaikka mitään käyttöä niille ei ole:D)

Kynsisakset. Ostettu joskus sata vuotta sitten reissussa tms. kun omia saksia ei löytynyt. Ei käytetty kertaakaan. Liian jäykät. Ei leikkaa hyvin. Tuntui että irtoaa koko koiran jalka tai vähintään varvas.

Iville pentuna ostettu "koriste"panta. Ivi ei ole koskaan käyttänyt mitään kaulapantoja. Täällä tuokin vaan nurkissa pyörii, tulee aina välillä vastaan. Ei se edes näkyisi koirien karvojen alta.

Ruokaa. Ostettiin kerralla jostain oikein kunnon satsi, monta purkkia. Ariel ei voi sietää tätä ruokaa eikä mene edes lähelle kuppiaan jos tätä laittaa nappuloiden sekaan. Ivillä kestäisi yksin monta viikkoa syödä ja tässä on enemmän rasvaa kuin mitä tykkään hänelle antaa. Viimeinen jäljellä oleva rasia. Pitäisi hankkiutua eroon.

Sadepuvun housuosa. Ollut kerran Ivin päällä. Ivi oli sateessa tämä päällä ulkona jopa vielä surkeampi kuin sateessa ulkona ilman vaatteita. Takkiosaa en edes kuvaa varten löytänyt enkä lähtenyt kaivamaan esiin... kun ei me näitä kuitenkaan käytetä...

Kova siililelu. Ei edes mahdu kunnolla kummankaan koiran suuhun. Ivi ei tykkää tästä lähtevästä vinkuäänestä ollenkaan. Näitä löytyy sitten ihan kaksin kappalein. Siilin ilmekin on niin kauhea että ei ihme jos ei kelpaa leikkeihin. Siellä ne vaan lelukopan pohjalla asustelee.

Pieni pallo joka on tosi löysä ja siitä saisi helposti kiinni. Siitä kuuluu myös järkyttävä vinkuääni. Ivi ei tiedä mitä sille pitäisi tehdä vaikka olin ihan varma että tykkäisi, koska tykkää pienistä pehmeistä palloista. Ääni on kuitenkin liikaa. Ei tuolla kukaan koskaan leiki. Jos pallon jättää lattialle, Ivi makaa sen vieressä ihan kuin varmistellen ettei siitä vaan kuuluisi mitää ihmeellisiä ääniä. Näitäkin löytyy kaksi. Huh.

Arielille ostettu panta. On kyllä hyvin laadukas tuote ja ah niin söpö (siksi se ostettiinkin...) mutta se on niin paksu ettei se vaan oikein sovi Arielin karvaiseen kaulaan. Lisäksi vetää karvat ihan takkuun. Somistaa pöydänkulmaa edelleen siellä missä muutkin hihnat ja pannat. Kun onhan se nyt söpö:D

Netistä tilattu kissojen lelu. Olikin todellisuudessa n. viisi kertaa isompi kuin mitä kuvasta päättelin. Leluhan on melkein Arielin kokoinen. Edes karvaosa ei kiinnosta Iviä.

Että sellaista! :D

2 kommenttia:

  1. Tuttua juttua. Niin paljon turhanpäiväistä on tullut hankittua, ettei kehtaa kertoakaan. Nykyään osaan jo hiukan hillitä itseäni, mutta silti...
    Pari vinkkiä noille teidän turhille:
    * jos sinulla on pehmoleluja, -eläimiä, niin laita nuo turhat pannat niiden kaulaan somisteeksi.
    * tuo siili on hyödyllinen käsijumpassa, sitä kun puristelee silloin tällöin, niin on kuulemma hjyvä kämmenen lihaksille sekä myös käsivarsille. Jos et itse halua käyttää, niin tarjoa vanhemmille ihmisille, joiden käsivoimat saattavat olla vähenemään päin. Tosin voi olla, että se vinkuääni ei ole kaikille mieluinen. :)
    Ja loput viet kirpparille.
    Kaunista kevätpäivää toivotellen!

    VastaaPoista
  2. Hahaa, kiitos vinkeistä!
    Muumipeikko taisi juuri saada uuden kaulapannan ;)

    VastaaPoista