lauantai 30. marraskuuta 2013

Pesupäivä

Maltankoiran ulkonäössä erityistä on sen kaunis, pitkä, valkoinen turkki. Pohjavillaton turkki eroaa normaalista koiran turkista, ja muistuttaakin enemmän ihmisen hiuksia kuin normaalia karvapeitettä. Karvoja ei juuri irtoa, eli koko asunto ja vaatteet eivät ole valkoisessa karvassa.

Jotta turkki pysyisi kauniina ja hyväkuntoisena, ovat hyvät turkinhoitotuotteet välttämättömiä. Tietysti myös esim. ravinto vaikuttaa turkin kuntoon. Meillä on pesupäivä pitkäkarvaisella Arielilla ainakin kahden viikon välein ja Ivillä n. kolmen viikon välein. Huonoilla ilmoilla useammin.

Shampoo ja hoitoaine ovat pitkään olleet meillä näitä #1 all systemsin tuotteita. Varsinkin heidän hoitoaineensa ovat todella hyviä. Ja hoitoaine on ihan välttämätön, ainakin jos koiralla pitää yhtään pidempää turkkia. Näyttelykoirien maailma onkin sitten ihan oma juttunsa, mutta myös kotikoiran turkista täytyy pitää huolta ja hyvät tuotteet tekevät siitä helpompaa.

Rahaakin tähän harrastukseen saa uppoamaan, oma shampoo maksaa n. 3 euroa purkki ja tästä tavarasta saa maksaa 17-18 euroa. Ainakin joku meistä koittaa näyttää hyvältä.


Myös pesun jälkeen ja pesujen välissä käytämme Arielilla turkkiin jätettävää hoitoainetta, tuon #1 all systemsin suihkeen ostin kerran kokeilumielessä ja se on ihan hyvä tuote varsinkin jos pesusta on jo jonkin aikaa ja haluaa saada turkkiin vähän eloa, tai harjauksen yhteydessä. Useimmiten käytämme kyllä kuitenkin tuota ihan Schwarzkopfin Moisture kick- suihketta joka on kovassa käytössä sekä minulla että Arielilla:)


Arielin trimmaus on nopeaa pepun ja tassujen siistimistä. Iviä pitääkin sitten leikellä enemmän, ja noin kahden kuukauden välein teen vähän isompaa operaatiota että turkki pysyisi suhteellisen lyhyenä ja mukavana. Tällä hetkellä leikkaan Ivin turkkia saksilla ihan kauttaaltaan, mutta olisihan tuollainen hyvä trimmauskone ihan mukava olla olemassa. Kauhea kasa siitä aina lähtee karvaa vaikka tuntuu että ei sitä nyt niin paljoa edes ole!


Pesut menee aika rutiinilla eikä kumpikaan niitä mitenkään vastustele, vaikka en sanoisi että he ihan huvikseen uimahyppyäkään heittäisivät pesuvatiin. Yksi tärkeä asia on myös turkin kunnollinen kuivaus ja harjaus pesun jälkeen, meillä ollaan ainakin ihan viluissaan jos pitää märällä turkilla jäädä odottelemaan.


keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Maltankoirakakku!

Arielin synttärikahvit tarjoiltiin tietysti myös ihmisille, ja siellä oli kakkua myös muille kuin päivänsankarille. 

Siskoni oli tehnyt tämän aivan ihanan Ariel-kakun joka oli kyllä todella kaunis. Ihan aito maltankoirahan se siinä. Kermavaahdon alla oli herkullinen suklaakakku.


Ja tässä kuva, jonka perusteella kakku oli tehty. Eipä siinä paljon lisättävää ole:).


lauantai 23. marraskuuta 2013

Ariel 3 vuotta!

Arielilla oli vähän aikaa sitten 3-vuotis syntymäpäivä! Iso tyttö jo, mutta minulle ikuinen vauva… aikuiseksi kasvaminen on ihan yliarvostettua. Paljon kivempaa olla vaan puppy.

Ariel sai aamulla sänkyyn kasan lahjoja (siksi hiukset on kuvassa vielä huonosti, juuri herännyt:D). Ihana sisko oli tuonut monta pakettia ja Ivi vain mököttää kuvassa takana kun ilmeisesti ymmärsi että nyt ei ollut hänen juhlat. Ei suostunut edes myöhemmin tulla auttamaan pakettien avaamisessa… Tällaista se siskosten elämä ilmeisesti välillä on.


Arielilla oli kuitenkin hauskaa. Lahjapaperien väliin oli piilotettu pieniä herkkuja jotka putoilivat kun Ariel availi niitä nenällään. Siellä oli kova kaivaminen menossa ja kaikki herkut löytyivät ja paketit avautuivat vauhdilla.


Ja tässä oli kaikki iiihanat lahjat joita Ariel sai! Kyllä niistä riittää Ivillekin. Tuon gebardin näköisen lelun Ivi omikin samantien, niin kuin kaikki uudet lelut joka kerta...


Ja sitten olikin jo juhla-aterian aika, tällä kertaa jauhelihaa kunnon annos nappuloiden mukana. Se olikin sitten sellaista herkkua että ei olla tällaista ateriaa ennen syöty, ja molemmat kävivät nuolemassa omat ja toistensa lautaset vielä moneen kertaan.
Ivilläkin alkaa jo olla iloisempi ilme kun saa ruokaa:).


Sellaset juhlat tällä kertaa. Ainiin ostinhan tietysty itsekin Arielille jotain vähän kalliimpia luita lahjaksi, olin varma että hän pitäisi niistä. Mutta ei ne sitten maistuneetkaan. No Ivi onneksi syö kaiken. Pitää ostaa Arielille lisää jotain niistä varmoista luista joita hän haluaa syödä.
Paljon onnea rakas Ariel<3

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Piilossa

Pienten koirien kanssa varovaisuuteen liittyy paljon enemmän kaikkea kuin isompien kavereiden. Joskus on kuullut kauheita tarinoita mitä eräällekin chihulle oli käynyt kun se oli nukkunut sohvatyynyjen alla ja joku istui päälle…

No meillä nämä kaksi eivät ole mitään piiloutumisen mestareita jos nyt sängyn alustaa ei lasketa, mutta itse jos siirrän joskus esim. peittoa, voivat koirat jäädä sinne alle eikä niitä haittaa, joten ne nukkuvat sitten siellä. Eilen oli pesupäivä ja Arielilla taisi olla vielä turkki vähän kostea joten lämmin paikka oli hänestä mukava. Onneksi Arielin katoamisen huomaa yleensä aina samantien, koska hän seuraa minua jatkuvasti. Hetken kuitenkin mietin että missä hän nyt mahtaa olla, mutta ilmeisesti paikka oli niin mukava ettei hän jaksanut sieltä nousta.


Tässä petaamaton sänky...


Ja peittoa raottaessa...



sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Ollaanpa sitä oltu laiskoja

Koulutyöt ja pienimuotoinen reissaaminen ovat saaneet blogin vajoamaan viikon pituiseen hiljaisuuteen ja synkkyyteen. Kaikenlaista lisästressiä on aiheuttanut asunnossa rampanneet huoltomiehet kun he etsivät jotain putkivuotoa/niistä aiheutuneita kosteusvaurioita. Mekin "saadaan" vaatekomeroon uusi lattia kun se pitää kuulema purkaa ja kuivata. Remontti on kovaääninen ja asunto hyvin pieni, eli koirien kanssa joudutaan etsimään majapaikkaa töiden ajaksi. Onneksi ei sentään kokonaan tarvitse muuttaa pois. Koirien kanssa se on aina askeleen vaikeampaa ja aiheuttaa koirillekin turhaa stressiä. Yllättävän kiltisti huoltomiehet on kuitenkin päästetty sisään, ja nallet ovat tyytyneet pureskelemaan jotain erityishyviä luita toisella puolen huonetta tarkastusten ajan.

Ulkonakin on ollut vaan sateista ja välillä tekee vaan mieli jäädä sisään ja laittaa kynttilät palamaan ja piiloutua kylmää peiton alle. Koulukirjat odottavat pinossa yöpöydällä joten niitäkään ei pääse pakoon. Ariel haluaa aina löytää pienimmät ja ahtaimmat paikat päästäkseen viereen. Ja onhan se nyt paljon kivempaa opiskellakin tuollainen ihana pieni tyttö kainalossa.


Huomenna alkaa sitten ryhdistäytyminen ja se alkaa pesupäivällä. Ivin karvat ovat ihan liian pitkät ja hän näyttää pieneltä pullerolta, ja Ariel alkaa olla niin takussa että turkki oikein huutaa pesua ja kunnon hoitoainetta.



maanantai 11. marraskuuta 2013

Agilityä ja treenivideoita

Meidän seuralla siis on tänä talvena uudet tilat joissa päästään treenaamaan agilityä. Halli on mukava ja lämmin ja ollaan viihdytty siellä todella hyvin. On kiva kun voi kerrankin lähteä treeneihin ilman, että suunnittelee kerrospukeutumista kotona etukäteen (ja paleltuu sitten lopulta kuitenkin), ja varpaat ei palellu läpimärissä lenkkareissa ja sateella lätäköt eivät yllä nalleja mahaan asti...

Tässä on muutama videolinkki Youtubeen Ivin ja Arielin eräistä treeneistä joissa kerrankin taas muistettiin vähän kuvata. 

Ariel tekee hyvää rataa jossa ohjaan hänet itse väärään putkeen yhdessä kohtaa… myös kepit hän olisi mennyt hyvin ja vauhdilla mutta pilasin ne itse kun en lähtenyt liikkumaan vaan jäin varmistelemaan ja ihmettelemään että miten hän nyt noin kovaa sinne kepeille irtosi...


Ivin rata jossa kämmäilen itse ohjausten kanssa ja hölkkään kun pitäisi juosta...


Molemmat siis ihan juoksevat ja muutenkin menevät iloisesti, Ivi on välillä ollut jopa ihan villillä tuulella ja juossut mihin sattuu milloin sattuu mutta se on pelkästään positiivista, ihan mitä vaan kunhan niillä on hauskaa…

Meillä myös palkkaillaan aina joka välissä treeneissä niin kuin videoista näkyy, tosi harvoin mitään pitkää pätkää rataa vedetään ilman palkkaamista.. näillä voi loppua aika äkkiä se hauskuus hommasta jos ei tule palautetta onnistumisista:)

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Synttäreitä juhlimassa

Viime kuun lopussa juhlimme rakkaan siskon syntymäpäiviä. Juhlat koostuivat perheen seurasta ja mahtavista tarjoiluista, mitä muuta sitä hyvään päivään tarvitseekaan. Niin ja tietysti kaksi juhlakuntoon laittautunutta koiraa. Rapsuttajia taas riitti ja olihan koirillekin omia pieniä herkkuja pureskeltavaksi.


Ariel valmiina, paikka sohvalta varattu!


Vaikka tämä ei leipomisblogi olekaan, täytyy mainita että kakku oli yksi juhlien kohokohdista ja sai kaikki ainakin nauramaan… Ja maistui tietysti myös hyvälle! Kuka nyt ei pitäisi lammaskakusta?!? Maltankoiran väreissä:)


Maltankoirien turkinhoitotapahtumasta ostimme nämä Swarovskin korukivillä koristellut rusetit. Näyttelykampausta ei ole niillä ollut tarvetta meillä tehdä vaikka siitä upean varmasti saisikin, mutta sopivat hyvin "juhla-asuksi" ja erikoisina päivinä pidettäviksi. Kyllähän kaikkien hienojen neitien täytyy saada käyttää vähän timantteja juhlapäivinä:) Ja vielä pinkkejä sellaisia!




sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Kun takajaloilla seisominen ei riitä...

Ariel on jo jonkin aikaa harjoitellut seisomaan käsillä. Aloitimme takajaloista yhden kirjan päällä ja sitten pino lähenteli jo kymmentä kirjaa. 
Käsilläseisonnassa tärkeää on vahvistaa oikeita lihaksia ja koiran koordinaatiokykyä koska tämä vaatii paljon vartalonhallintaa.

Tällä hetkellä Ariel tarvitsee jonkin "merkin" jota vasten kerron että hänen pitäisi ponnistaa. Se voi olla ihan mikä vaan, vaikka minun oma jalka tai seinä tai tässä videossa pullo. Harjoittelemme ponnistamaan ilmaan ilman että mistään otetaan tukea, ja myös koitetaan vähän pidentää aikaa jonka Ariel pysyisi käsilläseisonnassa.
Myös palkan suuntaa pitää muuttaa ettei mene ihan tuollaiseksi pyörimiseksi niinkuin videolla.