torstai 25. huhtikuuta 2013

Kisoissa käyty

Arielilla oli siis todella jännittävä päivä. Tai ehkä se oli jännittävää vain mamille.
Ensimmäiset agilitykisat! Apua! 

Tässä mahdollisimman lyhyesti meidän reissusta. (Aina voi yrittää.)
Kisoihin oli jonkin verran matkaa autolla ja perille päästyä lähdin molempien nallejen kanssa pienelle kävelylle. Arielin kanssa kävin myös hallissa sisällä vähän jo ennalta katselemassa. Hänellä on aina ollut tapana olla ainakin jonkin verran peloissaan uusissa paikoissa. Koitin tarjota hänelle lihapullia joita ottaessaan hän yleensä syö myös puolet sormistani, mutta nyt ne eivät maistuneet eikä Ariel suostunut syömään mitään joka kyllä huoletti minua todella. Ilmoittautumisen yhteydessä saimme numeron 4, olisimme siis ihan ensimmäisten joukossa. Jätin Arielin ja Ivin autoon odottamaan kun kävin katselemassa vähän ympärilleni.

Kun palasin autoon, Ariel oli oksentanut kahteen eri paikkaan ja koko parta oli ihan oksennuksessa:(. No ei paljon huonommin olisi voinut käydä. Siivosin Arielin ja koitin tarjota hänelle vettä mutta mikään ei maistunut. Otin hänet ulos autosta ja hän kyllä ihan pirteästi halusi lähteä mukaan ja ei nyt voi sanoa että hän olisi näyttänyt kovin huonovointiselta tai sairaalta, mutta minulla oli niin paha mieli hänen puolestaan ja mietin jo että miten kauhea ihminen olen jos laitan hänet nyt vielä juoksemaan agilityrataa.

Kaikesta pahasta mielestä huolimatta päätin kuitenkin että suoritamme radan. Se oli melko helppo ja ei kovin pitkä, ja hypyt olivat vain kympissä ja radalla vain hyppyjä ja putkia. Itse tietysti panikoin että onnistun unohtamaan senkin maailman helpoimman radan, en tiedä olisiko se ollut edes mahdollista mutta kaikki kauhukuvat kävivät mielessä. Ehkä jollekin muullekin tuttu tunne ekoista kisoista...?!:) Lisäksi olin melko varma että Ariel ei lähtisi edes liikkeelle lähdöstä, en edes pystyisi palkkaamaan häntä millään kun herkut eivät kelvanneet.

Mutta rata meni mahtavasti! Ariel suoritti koko radan pysähtymättä kertaakaan (meille todella hyvä suoritus jo tämä) ja vain yhden putken kanssa oli pieni ongelma. Tiesin jo etukäteen että se on vähän vinossa kulmassa hypyltä ja en itse ohjannut häntä sinne tarpeeksi hyvin, ja Ariel ei mennyt heti putkeen ja sitten kääntyi takaisin jo putkeen mentyään ja jouduin lähettämään hänet sinne vielä kerran. Muilta osin kaikki meni siis ihan täydellisesti, ja sama putki tuli vielä samasta suunnasta uudestaan, ja sekin onnistui sitten toisella kertaa. 

En olisi voinut olla ylpeämpi Arielista. Eihän siinä mitään hurjaa vauhtia ollut, mutta minulle tärkeintä oli että Ariel oli ihan hurjan urhea ja ei näyttänyt yhtään epäröivältä, ei jäänyt paikalleen, ei kieltäytynyt millään esteellä (meillä se on joskus ollut ihan normaalia hypyilläkin). Kaikki uudet asiat: uusi paikka, tuomari, yleisö, kaikki muut koirat ja huono olo... Ariel oli niin rohkea!


keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Koiranpäivä!

Ihanaa KOIRANPÄIVÄÄ kaikille karvaisille!
Meillä ei juhlistettu sen kummemmin... No tein vähän herkullisemman ruuan, liotin nappulat lämpimässä vedessä ja lisäsin lihapaloja sekaan, tiesin että Arielille tämä maistuisi ainakin. Ja hänellä oli ollut maha kipeä niin ajattelin että se olisi helpompaa ruokaa mahalla mutta sitten samalla tajusin että hän ahmisi lautasen yhdellä kertaa ja sitten se olikin jo mennyt...


Tänään koitin tietenkin miettiä jotain erikoista kun ihan koirien oma päivä kerran oli, saavathan äidit ja isätkin lahjoja ja muuta äitien ja isien päivinä ja niin edelleen... Tiedän kuitenkin että meillä koiria hemmotellaan joka päivä, ja niin sen pitäisikin olla. Ne antavat minulle niin paljon ja ansaitsevat vain parasta <3
Joka päivä!

Niin ja oli meillä aika jännittävääkin tekemistä täksi päiväksi, siitä seuraavaksi...

Ps. Punkkikarkotteet otettiin myös tänään käyttöön! On jo hirvittänyt tuolla nurmikoilla ja ruohikoissa pyöriä...

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Joskus on vähän vaikeampaa

Kuvan liittäminen blogiin koneelta:

Lataa kuva kamerasta koneelle
Löydä kuva picasasta väärinpäin
Käännä kuva
Lataa kuva blogiin
Huomaa että kuva on edelleen väärinpäin
Mene takaisin picasaan
Koita tallentaa kuva oikeinpäin olevassa muodossa
Paina väärää nappia ja kadota kuva
Etsi kuvaa koneen roskakorista
Koita selvittää mihin muualle kuva on voinut kadota
Koita palauttaa kuvaa koneelle blogista koska et löydä sitä enää muualta
Palaa takaisin ja selvitä ohjeista miten piilotetut kuvat palautetaan näkyviin
Palauta piilotetut kuvat näkyviin
Poista piilotus kuvasta
Tallenna kuva
Lataa kuva uudestaan blogiin
Lataa väärä kuva joka on ilmeisesti edelleen väärinpäin
Mene takaisin ja lataa oikea, myöhemmin tallennettu kuva
Valmis


Ja tässä on Ivi!
Kun menet lenkille, ja ajattelit että ai kun kiva, tällä kertaa selvittiin pelkillä likaisilla ja märillä tassunpohjilla...
...ja kotiovella koira päättää vetää kampauksen uusiksi raapimalla naamaa oikein kunnolla likatassullaan. Jee!

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Iiiso pahvilaatikko ilmeistyi eteiseen

Tänään se saapui! Meidän agilityestepaketti. Ihan nopeasti tuli, Saksasta asti. 
Paketti oli jättimäinen mutta ei onneksi kovin painava, onneksi, minun piti kantaa se nimittäin kolmanteen kerrokseen rappusia. En ole edes varma olisiko se mahtunut hissiin joka on Todella pieni. Autoon se mahtui juuri ja juuri (autokin on TODELLA pieni) kun laitoin takapenkin alas ja jouduin vielä irrottamaan niskatuen toisesta etupenkistä.


Ja sisältä paljastui kaikki 12 keppiä, yksi aita ja rengas. Ja lahjaksi yllätyksenä tulleet kanatikut!
Ja järkyttävä määrä kuplamuovia.
Olen nyt jo iloinen ja tyytyväinen tähän hankintaan. Esteet on pakattu tosi hyviin kasseihin, menee pieneen tilaan, helppo kantaa ja helppo myös kasata. Pystyssä ne pysyvät pitkillä rautakepeillä jotka menevät syvälle maahan, eli sisällä niitä ei päästy vielä testaamaan ja ulkona sataa joten nyt vain odotellaan että päästään ulos. Ai niin, ja pussin (siis pussi este) pitäisi vielä saapua jossain vaiheessa.


Kyseessä siis zooplussan agility fun & sport setti. Tuntui ainakin ensikokeilulla paljon kestävämmiltä kuin mitä ensiksi ajattelin. Varmasti ihan hyvin ajavat asiansa meillä.

torstai 11. huhtikuuta 2013

Fanibussi

Ollaanpas me muka oltu kiireisiä taas koko viikko!
Itseasiassa on vähän ollut kiireitä ja ollaan oltu reissussakin, mamilla on ollut paljon pelimatkoja ja nallet on olleet joukkueen mukana bussissa.

Ivillä on ollut jopa niin kivaa että hän suorastaan juoksee bussiin aina kun näkee että on saavuttu tutulle parkkipaikalle ja hyppii rappuset ylös vaikka ensimmäisellä kerralla ei muka uskaltanut niitä kävellä. Sitten pitää käydä moikkaamassa kaikki kaverit ja valita kenen syliin pääsisi istumaan tällä kertaa! 

Ennen pelejä ehditään aina ulkoilla ja sitten on edessä muutaman tunnin odotus häkissä mutta se menee äkkiä nukkuessa omassa turvallisessa pesässä. Häkistä on meillä aina pyritty tekemään mukava paikka johon mennessä saa herkkuja ja jotain kivaa syötävää, ja jonne mennään rauhoittumaan. Meillä on myös ihan tilava kova kuljetushäkki johon molemmat mahtuvat yhdessä ja ovat paljon iloisempia ja rauhallisempia kun saavat olla kahdestaan.

Tästä pienet koirat on loistavia, he kulkevat helposti mukana melkein joka paikassa jos tarve vaatii. Ivi nyt on iloinen kun pääsee näkemään kavereita ja aina joku jaksaa silittää, ja Ariel... no, hän on iloinen kun saa olla missä tahansa minä olen.

Tässä tunnelmia matkoilta:

Ihanaa kun kaikilta saa silityksiä vuoron perään!

Ariel lempipaikassa, turvassa mamin kanssa takapenkillä.
Ihan koko matkaa ei voi jaksaa, väsy tulee aina viimeistään paluumatkalla mutta onneksi penkille mahtuu kaksi hauvaa nukkumaan...

Ja tämä kuva vain tähän loppuun kun Ivi halaa Arielia takajalallaan:)

torstai 4. huhtikuuta 2013

Agilitytauolta uutisia

Tämäkin päivä sitten koitti. 
Ilmoitin meidät ensimmäisiin agility "kisoihin". 
Kyseessä on nyt kuitenkin ihan vaan harjoituskisat joissa radalla pelkkiä hyppyjä ja putkia ja hypyissäkään ei ole ilmeisesti ollenkaan korkeutta. Eli pennuille ja vasta-alkajille tarkoitettu, ensimmäiset harjoitukset kisatilannetta varten. Mutta kuitenkin, siellä on yleisöä, tuomari, ja palkintojenjako niin eikös sitä jo kisaksi voi kutsua!

Mehän lähdetään sinne sitten 4 viikon treenitauolta melkein suoraan. Tavoitteena on että Ariel uskaltaa lähteä minun kanssani suorittamaan rataa eikä jää istumaan lähtöön tai lähde kokonaan pakoon. Mitään muuta en toivo:). 

Hetken mielijohteessa myös tilasin meille netistä pienen agilityeste setin. Kallishan se oli vaikka pelkkiä muovisia putkenpätkiä ja esteiden osia sieltä tulee. Mutta eiköhän se käytössä kuitenkin jonkin verran kestä ainakin tämän kokoisten koirien kanssa mitä meiltä löytyy. No, nyt päästään sitten rauhassa treenaamaan esim. keppejä ja Ivikin pääsee kokeilemaan agilityä. Haluan myös testata ihan vaan kokemuksen vuoksi opettaa Iville keppejä 2x2 menetelmällä, niin paljon ollaan noista treenivideoista innostuttu mitä on tullut katsottua. 

Meidän urheilijakoira (sohvaperuna)

tiistai 2. huhtikuuta 2013

On kivaa olla valkoinen

Tältä me näytetään kun ollaan juuri käyty pesulla ja ollaan niin nättejä ja puhtaita ja valkoisia!


Tältä me näytetään seuraavana aamuna kun on käyty lenkillä "ihanassa kevätsäässä" kun lumet sulaa ja ai jai!


Ja tämä ei ole edes pahimmasta päästä, emme mielestäni menneet sotkuisimmista paikoista ja pysyttelimme aika paljon jalkakäytävillä. Missään lätäköissä tai sorateillä ei edes käyty... Ivi näyttää selvinneen tästä lenkistä jopa todella hyvin, tietysti mahan alunen oli ihan kurassa ja hiekassa mitä ei tästä näe... Eli pääsi hänkin mamin pestäväksi. (Kuvat isommiksi klikkaamalla)