torstai 17. tammikuuta 2013

Kieri, pyöri, potkaise... niiaa, kumarra..!

Nyt olen sitten lähiaikoina laittanut omat hermot ja kouluttajantaidot taas koetukselle kun yritän opettaa Iville ja Arielille tähän asti sitten ilmeisesti vaikeinta temppua. Reverse circle eli takaperin minun ympäri kierros. Ei varmasti näytä tai kuulosta niin vaikealta kun oikeasti on, siis opettaminen. Sitähän tämä kaikki vain on, yrittää keksiä luovempia ja parempia tapoja, miten saada tämä käytös tapahtumaan. 

Molemmat osaavat tulla "viereen", tästä asemasta eli vasemmalta sivulta aloitamme harjoittelun.

Netissä olevalla videolla tämä tehtiin suht helpon näköisesti, kosketusalustan avulla. Aloitin siis opettamalla heitä peruuttamaan alustalle. Aluksi minulla oli matolla liian pehmeä alusta, jota heidän ei varmasti ollut helppo erottaa matosta. Sitten kokeilin paperista alustaa, joka ei myöskään ollut tarpeeksi erotettavissa. Ongelma tuli siis heti siinä vaiheessa, kun ei seissyt suoraan koiran edessä. Siitä he kyllä peruuttivat täydellisesti keskelle alustaa. Olisi pitänyt myös aiemmin, siis todella aikaisin aloittaa vaihtaa omaa asentoa eri kulmiin, hinkkasin liian kauan sitä että minusta oli suora peruutuslinja alustalle.

Yhdessä välissä aloin jo miettiä muita tapoja opettaa asiaa. Yhden päivän ajan testasimme sitä, että käytän huoneen nurkkaa tai muulla tavalla seinää/sängyn reunaa rajaamassa ympäristöä niin että sivulla ollessaan koira lähtisi oikeaan suuntaan, kaartamaan taakseni. No palasimme takaisin alustan käyttöön koska se tuntui sitten järkevämmältä ja tein aluksi pelkästään paljon harjoitteita missä alustalle peruutetaan kun minä olen eri kulmissa alustaan nähden. Palkkaus aina eteen mistä he voivat uudestaan lähteä suoraan suorittamaan, eli peruuttamaan.

Ensimmäinen läpimurto tapahtui kun tajusin vaihtaa alustan varmasti erottuvaksi. Poistin matot ja paljaalla lattialla karvainen, neliömäinen alusta erottui hyvin ja koirien oli paljon helpompi hahmottaa miten päin ja mistä he siihen peruuttivat, ja myös miten päin he siihen päätyivät. Yllättäen Ariel on ollut harjoituksissa Iviä parempi ja hakeutuu paremmin takanani olevalle alustalle jos ei ole kaartanut tarpeeksi päätyäkseen sinne. Viimeisessä harjoituksessa Ariel pääsi jo melkein toiselle sivulleni saakka. Käytän siis muuten naksutinta merkkaamaan oikeaa toimintaa ja sitten palkkaan takaisin sivulla mistä lähdettiin.

Mutta, vielä on matkaa. Treenit on pidetty tosi lyhyinä koska tämä on vaativaa koirillekin ja heillä alkaa kyllästyminen näkyä jos tehdään liian kauan. Sen ohella että tämä on ollut minulle vaikeampaa kuin mikään edellinen temppu, on tämä myös koirille selvästi hankalampaa koska jaksavat keskittyä vähemmän aikaa. Voi kun mamista vielä joku päivä tulisi parempi kouluttaja, nalleissa ei ole nimittäin mitään vikaa! Ilmoittelen, jos joskus saamme tempun valmiiksi.

Nyt ei jaksa enää! Ollaan treenattu jo ihan hirmusti tänään. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti