torstai 23. elokuuta 2012

Treeniuutisia

Ilouutisia: agilityuramme jatkuu ainakin toistaiseksi vaikka olin heittämässä koko lajia roskikseen joidenkin viikkojen takaisen kauhukokemuksemme jälkeen. Ariel on nyt tottunut uuteen paikkaan ja ulkona harjoitteluun ja ollut harjoituksissa enimmäkseen jopa hyvinkin innoissaan. Varmaan siksi kun on päässyt tekemään paljon lempijuttujaan: hyppyjä ja putkea ja oikein kunnon vauhdilla. Ja syömään lihapullia. Emme lähde enää koskaan harjoituksiin ilman lihapullia. Tai broileripyöryköitä.

Tehdäksemme sääntöön poikkeuksen testasimme myös nakkeja ja kyllä maistuivat nekin. Meillä on nyt pohjalla parit tosi kivat treenit. Pääsimme viimein tekemään sitä matalaa A:ta mistä olen haaveillut ja niin kuin arvelinkin Ariel juoksi sitä ihan samalla vauhdilla ja innolla kuin normaalia puomiakin. Tästä on hyvä lähteä oikeaa A:ta kohti. Ohjaajien ehdotuksesta päätimme että emme lähde ainakaan alustavasti edes harjoittelemaan pysähtymisiä ja odottamisia A:lla ja puomilla. Hän on niin pikkuinen että ohjaajan mielestä tässä vaiheessa se vain hidastaisi häntä. Olen aivan samaa mieltä.

Ei kaikki ole pelkkää ruusuilla tanssimista kuitenkaan ollut. Rengas on nyt taas yhtäkkiä pelottava Arielin mielestä. Onhan siitä kieltämättä ihan liikaa aikaa kun sitä viimeksi alkeiskurssilla teimme ja silloinkin vasta aivan viimeisellä kerralla sain Arielin renkaasta läpi muutaman kerran. En tiedä miksi se pelottaa häntä, mutta tällä kertaa jäimme vielä aika vaiheeseen: Ariel söi herkkuja pää renkaan sisällä ja näytti jo hetken siltä että hyppäisi mutta sitten iski taas pelko. Pitää varmaan kotona rakentaa jonkunnäköinen irtorengas ja aloittaa sillä.

Radalla juoksemisen kannalta Ariel on niin paljon minua edellä. Hän kyllä hyppäisi ihan mitä vain ja vauhtiakin alkaa olla ajoittain tosi hyvin, mutta itse olen aivan pihalla kaikkien eri ohjaamisten ja valssien ja jättöjen ja leikkausten kanssa. Varsinkin jos niitä pitäisi tehdä useampi peräkkäin. Lisäksi jään aina ihan turhaan odottelemaan Arielia joka kyllä tulee perässä ja hyppää oikeat esteet vaikka en olisikaan sentin päässä vieressä seisomassa. Minulla on hieno pieni agilitykoira mutta itse olen ihan saamaton ohjaaja! Nyt sitten kotiin harjoittelemaan valssikäännöksiä keskellä olohuonetta.

Ariel ja pikkuputki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti